maanantai 1. toukokuuta 2017

Laukataan pitkin rantaviivaa

...Tai siis kaviouraa. Eilen, 30.4, oli Riitin tallilla estekisat. Aamu alkoi jännissä merkeissä, sillä mun piti mennä auttamaan Anskua ja Caroa valmistautumaan kisoihin. Koko yön oli kuitenkin satanut lunta/räntää, joten emme tienneet, millaisessa kunnossa kenttä oli. Siinä sitten odottelimme, että Riiti vastaa, ja vähän ajan päästä tulikin sitten tieto, että kenttä on märkä ja raskas, mutta luokat I ja II (puomi/ristikko, 40/50 cm) pyritään ainakin pitämään. Itse olin luokassa III (60/70 cm), eli aamulla oli hyvin todennäköistä, etten pääsisi kisaamaan. Otin kuitenkin varulta kamat mukaan, ja kun Carolle järjesty kyyti alkuhankaluuksista huolimatta, lähdettiin aikataulusta myöhässä laittamaan häntä pikaisesti kuntoon.


Huomatkaa meidän erittäin hyvin yhteen sopivat huopa ja takki...
 Kun saavuimme Riitille, ei fiilis ollut kovin korkealla. Kenttä oli ihan mieletöntä mutaliejua, eikä paikalla ollut juuri ketään. Laitoimme sitten Caron sille varattuun päiväkarsinaan, ja lähdin selvittelemään kisaamisasiaa. Riiti sanoi, että voisin osllistua luokkaan II, korkeudella 50 cm, ja ilmoittauduin sitten siihen. Ansku hyppäsi ensin ensimmäisen luokan, ja hänen pikkusiskonsa meni puomiluokan Carolla. Sitten todettiin, että viimeisen luokan voi hypätä korkeudella 50-60 (pohjien mukaan), ja ilman uusintaa, niin, että kaikki puhtaan radan suorittaneet palkitaan, ettei kukaan rupea kaahailemaan huonolla pohjalla. Pääsin sitten melkein alkuperäisen suunnitelman mukaan hyppäämään.

Kaikki kuvat, ellei toisin mainita, ovat 10-vuotiaan veljeni käsialaa. Kiitos hänelle :)

c)äiti
Menin siis Leksalla, kuten kuvista näkyy. Herra oli oikein kivalla tuulella, mikäli ei huomioida muutamaa hyvin epä-Leksamaista "en mene vesilätäkkön" tai "en mene pelottavan trailerin lähelle" -possuilua alku- ja loppukäynneillä... Leksa hyppi nätisti ilman kieltoja, nosti laukat, oli jopa ihan innoissaan. Radalla olisi mieluusti voinut olla energisempikin, mutta ihan kiva se oli ratsastaa, kahdella viimeisellä esteellä poni reipastui kivasti, ja videolla se näytti tosi mukavalta, vaikka itse sanonkin. Saimme siistin nollaradan, joskin melko pitkillä teillä huonon pohjan vuoksi. Saimme punavalkoisen ruusukkeen, ja olin tosi tyytyväinen päivän suoritukseen.


Ne nytkit...!!!

c)Oona Mikkola
Aurinkokin rupesi sitten loppua kohden paistamaan. Millainen sää teillä on ollut?

Hyppyjä ja hyppyjä

Moikka! Torstaina pääsin hyppäämään Leksalla Riitin tunnille. Tunti meni suhteellisen hyvin, varsinkin ottaen huomioon, että hyppäsin ensimm...